tiistai 31. joulukuuta 2013

Vuoden viimeiset mäkikoulut


Noniiin! Päästiinhän sitä vielä joulukuussa mäkeen. Mutta vähän eri tavalla kuin on totuttu. Rampe nappas lumitopparit irti muovimäestä ja talvea varten kunnostettuja suksia voideltiin uudelleen kesävoidelluiksi. Kaksi junnua hyppäsi mäestä ja yksi uusi tulokas tutustui suksiin alastulomäessä. Pystysssäpysymismotivaatiota lisäsi jarrutuspaikan vetisyys. Eikai sinne olisi ollut kiva mennä naamalleen. Polvilleen menoa joku testasi.

Tällä tietoa mäkikoulua jatketaan muovilta niin kauan kun talvi näyttää ihan oikeasti tulevan.


Mäkikoulu 30.12.2013


Mäkikoulu 30.12.2013

Mäkikoulu 30.12.2013







Jouluna saatoin hiukan syödä herkkuja. Joulun jälkeisenä aikana täytyy tyytyä ainoastaan nuuhkimaan
konvehtipapereita....

perjantai 27. joulukuuta 2013

Joulu ja sateenvarjo

Pyyhe kehään?
Ei, neitilässä oli mulle oma  pyyhekin.
Mikähän se mahtoi olla noista?
Blogi on hiljaa.. ja vain siksi kun ei ole oikeasti mitään mainittavaa. Vettä tulee, talvesta ei ole tietoakaan ja hyppykausi pitäis olla kuumimmillaan! Tuntuupa ettei tästä nyt tuu yhtään mitään. Veteraaneja (ja varmaan muitakin) oli menossa Taivalkoskelle hyppäämään. Eipä sieläkään ole enää mäet kunnossa. Tai .. ehkä yksi mäki voi olla kohta.

Aika vaikeaa on pitää hyppyintoa päällä kun ei ole toiveitakaan, että pääsisi mäkeen. Pitää ehkä päästää lapsukaiset edes muoville heti uuden vuoden jälkeen jos ei ole luvassa lumia.

Joulu meni pitkän kaavan mukaan neitilässä, kotona kotona ja kotona. Olihan niin erilainen joulu, että jouluaaton mikropitsan vuorokin tuli vasta joulupäivän illalla!






Joulun kuvia



lauantai 14. joulukuuta 2013

Ensimmäiset lumihypyt

Taivalkoskella ollaan. Suunnitelmat muuttu kuten aiemmin jo uumoilin. Tarkoitus oli lähtee perjantai aamulla tänne, mutta torstai iltana flunssa olo oli nii huono että päätin olla lähtemättä. Aamulla olo olikin paljon parempi ja onnistuin saamaan itseni Vöyrin ja Kokkolan "kyydityksiin". Majapaikkakin vaihtui täpötäydestä mökistä hotellihuoneeseen.

Aamulla päästiin mäkeen. Pienen tutustumisen jälkeen hyppy palasi "normaaliin tasoon" yllättävänki nopeasti. Mäessä oli kolme poikaa Seinäjoelta, pari Vöyriltä, yksi veteraani Kokkolasta (Kokkolan Veikot) ja muutama paikallinen junnu. Sen lisäksi venäläisiä veteraaneja ja junioreita.

Hyppysää oli mitä loistavin, joskin aika kylmä. Ensimmäisessä harjoituksessa pakkasta oli 19 astetta ja toiseen harjoitukseen pakkanen kiristy 22 asteeseen.Tuulenvireestä ei ollut tietoakaan ja mäet oli hyvässä kunnossa.

Iltapäivällä oli kevättalven HopeaSompa kisojen merkeissä pieni palaveri ja illalla maistuva ateria hotellilla ja päälle rentouttava sauna ja altailu.Nyt sitte keskitytään Uuno-elokuvaan ja valmistaudutaan huomisiin hyppyihin.

torstai 12. joulukuuta 2013

Hyppäämäänkö?


Nyt tuo Taivalkosken leiri on sitte vähän epävarma. Lunssa iski. Viiimeyö tuli yskittyä ja muutenkin veto pois. Pakkaan kuitenki tänään kamat valmiiksi ja teen sitte aamulla päätöksiä lähtemisestä. Tällä tietoa ainakin vielä tuntuu siltä että startti tulee. Tarvis kai sen kuuluisan immunologisen ohjelman että tälläset huippu-urheilijat pysyis terveenä!

Tänään olis ohjelmassa suksien voitelu ja puvun testaus... siis että mahtuuhan se vielä päälle ja pääseehän sillä kyykkyyn! Sinänsä vähän myöhäistä, mut pakko se on tehä


Nyt troppia naamaan ja puuhimaan!


lauantai 23. marraskuuta 2013

Suksille!



Taivalkoski viime talvena
Sovittu. Ensimmäinen lumileiri siis Taivalkoskelle. Jätän veteraanileirin väliin ja suuntaan Taivalkoskelle joulukuun puolivälissä Seinäjoen Hiihtoseuran hyppääjien mukana. Nämä rohkeat veteraanit kun hyppäävät pääasiassa kahdesta isoimmasta mäestä. Tällä järjestelyllä saan hypätä mistä haluan ja vielä koutsin seisomaan keulan viereen. Saattaapa olla vähän ruuhkavapaampikin reissu.

Samaan aikaan huomaan että kauden pääkisaan on tasan 10 viikkoa aikaa. Viikko lisää ja kisataan Harjavallassa SM-kisoissa. Toivottavasti talvi on saapunut tuohon lumiepävarmaan paikkaan ja mäet saatu kuntoon.

Treeniohjelmaan on kuulunu Fysioterapia Forten kahvakuulausta, Kansalaisopiston jumppa ja mäkikouluharjoitukset, joissa oon ohjaajana tehnyt juttuja lasten mukana. Ei tee muuten huonoa ollenkaan!







lauantai 2. marraskuuta 2013

Elämysmatkalla


TA-kertauskurssi takana! Samalla taisin ottaa yhdistetyn kokeen tehtäväksi, josko jollain aikataululla sekin olis sitte suoritettuna. Suurin haastehan siinä on se, että latu pitäis tarkastaa hiihtämällä. Eihän mäkeäkään tarkasteta hyppäämällä. Tää on taas joku hiihto-Niilo keksintö. Mut kyl se kuulemma onnistuu ku lähtee vaan tarpeeksi ajoissa kilpailupaikkakunnalle.
 
Kurssi oli Rovaniemellä. Sinne on kotoa yli 600 km matka. Päiväseltään kävin, mutta tällä kertaa muodikkaasti julkisilla. Tätäkin kirjoittelen makuuvaunun yläpunkassa. Reilu viis tuntia vielä Seinäjoelle. Tämä makuuvaunu ja tuo makuuvaunuosaston vessa ovat kyllä aika tilankäytön maksimointia. Tähän hyttiin, jonka pinta-ala on n. 2,8 m2, on mahdutettu vaikka mitä. Täälä on siis kaksi sänkyä, kaksi "yöpöytää", herätyskellot, radiot, naulakot, istuin. Kaiken kruunaa "kylppäriosasto", jossa on allas, peilikaappi, lähdevettä jne. Ja tietenkin vaihtuvat maisemat ikkunassa. Vessa on käytävällä ja se on tilankäytöltään yhtä tehokas.

Aamupalan nautittiin ravintolavaunussa ja se koostui kolmioleivästä ja kahvista. Päivällinen samassa "baarissa" sisälsi broilerpastaa, ja oli oikein maukasta. Hyvä mikro.


Nyt on sitte tämäki koettu. Ja lakkojutuista huolimatta junat ovat olleet ihan ajallaan. Tämän vaivattomampaa matkustusta eikai voi olla.


keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Talvikausi haisee jo!


Nyt alkaa tuntua vahvasti siltä, että talvikausi lähestyy vauhdilla. Ensimmäiset kilpailu- ja leirikutsut on tullut sähköpostiin, on pikkujoulukutsua ja muuta sellaista.

MM-kisat ovat tänä vuonna Romanian Rasnovissa tammi- helmikuun vaihteessa. Sinne on nyt sitte ilmoittauduttu mukaan! Arvatenkin tästä tulee juttua paljonkin matkan varrella.

Mäkituomarikerho kokoontui viikonloppuna Vääksyssä. Iso osa tuomareista olikin saapunut paikalle ja päivän ja illan mittaan käytiin läpi viimevuoden kisoja ja tulevia koitoksia. Mulle on ensikaudella yksi kansallinen tuomarointimatka ja se suuntautuu Hopea Sompa loppukilpailuun Taivalkoskelle maaliskuun lopussa.

Eilen kokoonnuttiin alueen seurojen kanssa Seinäjoella ja päätettiin aluecup päivämääristä. Karijoella kilpaillaan 2.3. Täytyy vähän selvitellä, josko sais järkättyä myös yhdistettyä siihen..

Viikonloppuna on edessä "elämysmatka", kun lähdetään päiväseltään TA-kertauskurssille Rovaniemelle. Reissu kestänee 30 tuntia ja matka taittuu junan makuuvaunussa. Järkeä ei, mutta uusia kokemuksia!

Fyysisiä juttuja on yritetty tehä aina kun on mahdollisuuksia. Oon pyrkiny käydä tiistaisin kahvakuulaamassa, torstaisin miesten jumpassa ja perjantaina ja sunnuntaina sitte kuntosaleilemassa. Maanantaisin on junnujen mäkikoulu, ni siinäki saattaa vähän tulla liikuttua.


EIkö se talvi sieltä tule! Toivottavasti pääsee jo hyvissäajoin omaan mäkeen hyppäämään, kun kauden päätapahtuma on jo niin aikaisin!

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Puutöitä


Nyt taas asiaa urheilun ulkopuolisesta maailmasta. Sellainenkin on!

Päivätyö antaa mahdollisuuden "harrastaa" omalla verstaalla. Aiemmin esittelin nimikylttejä lemmikeille ja postilaatikkoihin, mutta nyt materiaalina on tutumpi puu. Muutama hetki sitten verkkokauppaan ilmestyi uusi tuoteryhmä - lemmikkien tuhkauurnat.


Tälläsiä niistä sitten tuli. Kolmea eri mallia tällä hetkellä. Ja tietenkin kahta eri kokoa. Enempi voi tutustua aiheeseen www.vailinpuutuote.com


lauantai 5. lokakuuta 2013

Koulunpenkillä



A.Kuisma antaa ohjeita hyppääjälle.
Aikalisästä ei kai ole kyse.
Jokin aika sitte oli valmentajakurssin toinen osio, lajiosio, Vuokatissa. Kaksi ja puoli päivää tiukkaa
opiskelua pulpetin ääressä ja liikuntahallissa. Siinähän sitä tuli uutta ja vanhaa. Itsestä löytyi huomio miten kankeus on vallannut kropan. Liikunta onkin jo aloitettu! Aloitin Kansalaisopiston jumpassa, ja kuntosalin ovikin on auennnut jo kahdesti. Kahvakuulauskin alkaisi, mutta se on samaan aikaan kuin juuri aloitettu mäkikoulu... täytyy miettiä ja haastatella väkeä, että voisko sitä mäkikoulupäivää vaihtaa.

Mäkikoulua on ollut kolme kertaa ja muksut on selvästi "kasvaneet" kesän aikana. Lähes heti on saavutettu mäessä viime talven taso. Nyt pitäis saada into piisaamaan läpi pimeän syksyn.

Mäkituomariasiatkin alkaa olla pian esillä kun lokakuun lopulla on mäkituomaripäivät Vääksyssä ja pari viikkoa sen jälkeen TA-kertauskurssi Lahdessa. Tottahan siihen väliin osuis seurapäivät Vantaalla.. Se taitaa jäädä väliin? Kateissa ollut tuomaripassikin löytyi ihan vahingossa toppatakin taskusta!

Verstaalla on syntynyt kaikkea hienoa, mutta takaiskukin tuli eilen, kun sirkkeli lopetti toimintansa. Täytyy maanantaina selvitellä mitäs sen kans kannattais tehdä.

Nytte nokka kohti Seinäjokea ja käsityömessuja!

Alueleirillä seuraamassa hyppyjä.


sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Perusmökkeilyä Messilässä


Viime viikonloppu kului Lahdessa valmentajakurssilla. Ei musta mitään koutsia ole tulossa, mutta iha kiva tietää noita juttuja.Kolmen päivän tiivis paketti piti sisällään monenlaista, mutta hauskinta oli tietenkin käytännön jutut kun aikuset miehet ja naiset leikki hippaa.

Majapaikkana oli leirintäaluemökki ja yleisön pyynnöstä majapaikka-arvioinnit jatkuu:

[Tästä viimevuotiseen kesäreissurapottiin]

Messilä Camping

(Hollola)

Aiempi kokemus: En ole majoittunut aikaisemmin
Varaaminen*****: Sujui puhelimessa hyvin
Opastus alueelle****: Nettisivuilla neuvottiin navigaattoriin näpyteltävä osoite. Oma navini ei tuota osoitetta kuitenkaan löytänyt. Sen verta vanha kapine. Mutta omalla suuntavaistolla ja tienvarsiopasteilla paikka löytyi helposti. Mutta onneksi katoin ennen matkaa sijainnin.. Usko olisi loppunut pimeällä kujalla, jonka päässä tänä alue lopulta oli.
Sisäänkirjaus*****: Sisäänkirjaus sujui helposti. Ystävällinen henkilö lupasi pitää leirintäalueen saunaa päällä vähän myöhempään, että ehtisin saunoa matkapölyt. Saavuin siis aika myöhän illalla.
Mökki***: Mökki oli pieni kuten aiheeseen kuuluu. Oven lukko oli melko vanhakantainen ja se tuotti ongelmaa jokaisella lukituskerralla. Varustukseen kuului sängyt, jääkaappi, pöytä ja pari tuolia. Jääkaappi oli joku vanha limsakaappi, joka surras välillä aika voimakkaasti ja oli äärimmäisen iso pieneen mökkiin. Lämpöpatteri oli, eikä se ollut päällä saapuessani. Patteri oli kovin epävarman oloinen, kun termostaatti pyöri ympyrää. Pääsin sen kanssa kuitenkin väleihin.
WC-tilat****: Perus leirintäaluekamaa. Suhteellisen siisti.
Suihkutilat: En käyttänyt
Sauna****: Sauna oli hyvä. Sauna oli lämmin joka ilta ja vielä myöhempään kuin piti. Ja kaiken lisäksi sauna kuului majoitushintaan! Pukutilat oli hieman kolkot ja lattia oli "likainen" ulkoa tulleesta hiekasta yms. Pukutiloihin tulvi tupakan savu ulkoa... Vähän erikoista jo nykyaikana.
Keittiö: En tutustunut
Ravintola: Ravintolassa näytti olevan kai ruokaa ja juomaa.. ja A-juomaa. Mutta en käyttänyt palveluita, ei tähtejä siksi.
Alue****: En kovin perinpohjin tutustunut. Uimaranta, lasten leikkipaikka ja venesatama näytti olevan. Erikoisena lisänä aitauksessa oli lampaita ja kanoja. Kanat näytti oleskevan mieluummin aitauksen ulkopuolella.. vapaana ympäriinsä. Aluekartan sai sisäänkirjauksessa.
Hinta**: 60 euroa yö. Melko kallis. Toki hintaan sisältyi se sauna, mutta silti...
Loppukommentti: Kaikin puolin hyvä leirintäaluemajoitus. Pelkkänä majoituspaikkana hotellit kyllä antaa kovan vastuksen, kun hintaero on kai aika pieni? Ehkä vähän vähän aktiviteetteja, tai sitten en vain nähnyt kaikkea.
Tähtejä: 4




torstai 5. syyskuuta 2013

Ilmasta lämpöä


Verstaalla on nyt uusi lämmönlähde. Tähän asti tila on lämmitetty tulikuumilla sähköpattereilla. Nytte kaveriksi asennettiin ilmalämpöpumppu. Koko ilta siinä meni, mutta nyt hönkii lämpöä!


Tänään olin sitte ihan puusepänhommissakin sielä. Mitähän näistäkin tulee isona?






tiistai 27. elokuuta 2013

Elmo

Yleisurheilukesä tuli taas siihen pisteeseen, että viimeviikolla oteltiin Karijoen mestaruuksista. Lajeina oli tutut 100 m juoksu, pituushyppy ja kuulantyöntö. Mitään hienoja pistetaulukkojahan ei käytetä, vaan sijoitukset ratkotaan sijoituspisteinä - vähiten pisteitä saanut voittaa.

Voittohan sieltä tuli. Pari muutakin kisaajaa oli miesten sarjaan tullut. Täytyyhän se myöntää että lajit on aika sopivat mulle. Sataan metriin kulutin aikaa 13,6 sekuntia. Se oli 0,5 sekuntia pidempään kuin vielä vuosi sitten. Johtunee siitä että painoakin on se 5 kg enemmän.. Kuula "taitaa" olla se heikoin laji noista. Maailman kärjelle en jäänyt kuin sen 15 metriä. Mutta joka tapauksessa kyllä se 6,36 metriä on ihan kiva miesten, yli 7 kg, kuulalla! Pituus taas sujui painonnousuun nähden melko hyvin. Joka hyppy napsahti lankulle ja pisin kirjaus oli 489 ja kaikki hypyt päälle 470. Onhan niistä yli viiden metrin suorituksista vähän tultu lähemmäs lankkua.

Nyt kohti Kauhajokea KLL-aluekisoihin töihin ja torstaina vielä viimeiset viikkokisat. Viikonloppuna nokka kohti Lahtea, jossa aloitan opiskelun!

Tähän kai sopii Power Parkista otettu kuva, jossa huvilaitteiden sijaan huomio osui miniurheilukenttään!


perjantai 9. elokuuta 2013

Kesä loppusuoralla


Kesäloma tuli ja meni. Vatta kasvoi, vaikkakin vaaka näyttää jo vähän pienempiä lukemia. Urheilutoiminta on koostunu satunnaisesta lenkkeilystä, mutta pesäpalloa oon käynyt pelailees pari kertaa viikossa. Lauantaina on sitte ensimmäinen ja ainoa pelikin kun naapurikunnan kölövit on haastanu meidät pelaamaan. Ovat valinneet hyvän päivän, kun kaikki meidän tosi pelurit on jossain muualla. Mutta ehkä siitä tulee silti ihan kivaa.

Loma kului pitkälti verstaalla jossa oon viritelly kaikkea uutta. Postilaatikkojen nimikylttien valmistus on jo käynnissä, samoin lemmikkien nimilaatat ja rintaan kinnitettävät nimineulat. Verkkokauppa avautunee tässä elokuun aikana! Hätäisimmät voi posteilla vailinpuutuote@gmail.com





..ja onhan sitä muutakin uutta:

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Vaasan Kalevankisoissa

Kalevankisat on Suomen oma huippukisa. Suomalainen voittaa aina. Ei tarvi selitellä, kaikki ovat samalla viivalla ja parhaat voittaa.


Sellaista se oli Vaasassakin. Sää oli aivan mahtava, ehkä jopa liiankin mahtava. Oma paikkalippu oli pääkatsomossa varjossa, mutta pieni jaloittelu vei jonnekkin kaarrekatsomoon, johon aurinko paistoi täydeltä terältä. Pieni tuulenvire (+1,2 m/s) kuitenkin teki paikallaanolosta lähes siedettävää. Olin jopa ilman paitaa, vaikka aika kalpea olin muiden seassa. Mutta joskushan se ruskettuminenkin pitää aloittaa?


Keväällä törmäsin teräväkieliseen blogikirjoittajaan, joka on Suomen kärkiaitureita. Lueskelin blogia ja pidin asenteesta ja ajatuksista. Mietiskelin, että jos olisin suuri yritysjohtaja, tuota urheiljaa haluaisin tukea. Eikä aikaakaan kun tämä samainen urheilija oli keräämässä tukijoita pitkälle harjoitusleirilleen Amerikkaan. Arvatkaa olinko mukana? Olin tietenkin. Ja "palkaksi" sain hienon paidan, joka kevään ja kesän mittaan olikin muuttunut motivaatiopaidaksi... okei.. muutama kilo on tullut lisää.. mutta kohta ne on poissa... kai?


No, tässä urheilijassa on toivoa, ainakaan nimestä se ei jää kiinni - Noora Toivo. Pääsin seuraamaan 400 aitojen finaalin aitiopaikalta ja Noora nappasi ennätysajallaan kauan jahtaamansa SM-mitalin sijoittumalla pronssille. Jos yleisurheiluasiat kiinnostaa, niin lukaiskaapa Nooran blogia [Lue BLOGI].

Kisoissa tehtiin sitten "suomalaisia tuloksia", niinhän kuuluukin. Turhaan jokaista suoritusta verrata maailmanennätykseen tai "utopistisiin" kauden kärkiaikoihin. Kovatasoisin kisa tietenkin oli se miesten keihäs, joka on niin kulunutta ettei siitä jaksa edes kirjoittaa. Korpela kiskoi kisaennätyksen moukarissa ja jäi harmittavan lähelle MM-matkaa. Radalla kovinta vauhtia pitivät Åstrand ja Latvala, lähellä pikajuoksun Eurooppalaista huipputasoa.


torstai 11. heinäkuuta 2013

Paskahuusia rakentamassa

Se hyysinrakennusprojekti hyppyrille ottikin vähä enempi aikaa kun kuvittelin. Kolme päivää sitä kahteen pekkaan napeerattiin. Ensimmäisenä päivänä se nousi kattokorkeuteen, toisena päivänä tehtiin katto ja kolmantena viimeisteltiin paikat. Nyt se on sitte maalia vailla, kuten huoltorakennuskin. Maalin aika on kai ensiviikolla.

Kuten arvata saattaa, rakentamassa on ollu kaksi Yarismiestä. Silloin myös kuljetukset on tehty, milläs muulla kuin Yariksella. Ensin se taipui tikaspuuautoksi ja sen jälkeen autossa oli pellikatto, sanan varsinaisessa merkityksessä. Hurjinta kuvaa ei tohdi tänne edes laittaa.



Tässä muutama vaihekuva hyysistä









Ja.. laitetaan se viimeinenki kuva tähän.... Kattopeltit pysy auton katolla kun Rampe piteli tiukasti narusta...