Lauantaina se sitten oli. Sääennusteet lupas vähän sateista keliä, mutta koko nelituntisen tapahtuma-ajan aurinko pilkotteli pilvien seassa. Purkutyötkin saatiin kuivin nahoin tehtyä, ja sittenhän se sade tulikin. Mutta hyvä tuuri sen suhteen.
Tapahtuma houkutteli arviolta pari sataa kävijää. Pääosinhan lajit oli lapsille ja nuorille suunnattuja, mutta kyllä kaiken ikäiset saivat varmasti jotain.
Tapparan lajeja edustettuna oli kaikki seitsemän. Yleisurheilupisteellä oli oikeita keihäitä sekä junnukeihäitä. Häkistä sai kokeilla myös harjoitusmoukarin ja ripakiekon heittämistä. Kävin testaamassa sekä moukaria ja keihästä. Moukari osui kerran ulos häkistä, mutta keihäs ei sujunut. Ei löytynyt 20 m heitoille optimoitua keihästä. Jalkapallomaalin taakse oli viritetty tutka, joka mittasi pallon vauhtia. Kokeilin potkaista myös, ja mittari näytti 65 km/h. Mulla oli huonot kenkät. Eikö niin? Paarmanninvuoren punttisalin teltalla kokeilin penkkipunnerrusta, ja dippi-laitetta. Se dippi-laite ei liittynytkään mitenkään perunalastuihin. Ampumapaikalla sai kokeilla osua maailman pienimpään pisteeseen pyssyllä, josta ei lennä mitään. Ruudulla vilisi sykkyrä viiva, joka kuvasi muka mun vakaata kättä. Se taulu oli jotenki väärässä kohtaa, kun tulokset oli vain kaseja ja huonompia.
No löytyihän tapahtumasta myös mäkihyppyä. Manageri oli mäkihyppypaikalla hyppyyttämässä muksuja ja aikuisiakin rullamäestä. Aina välillä kävin hyppäämässä itekkin. Ihan vain "malliksi", mutta vakavasti myös harjoituksen kannalta. Vaikka etukäteen ajateltiin mäen olevan aika "rankka", niin kaikki muksut selvitti sen ihan hyvin, eikä kukaan meinannutkaan saada kipeää. Taisipa rullamäki olla suosituimmasta päästä koko tapahtuma päivänä!
Managerin kuvaama rullamäkihyppy.
Kuvagalleria koko tapahtumasta!
Tapparan lajien lisäksi esillä oli muita Karijoella harrastettavia lajeja. Hieman iäkkäämmät esitteli Boccia-peliään ja Kunnan kuntosalilla oli avoimet ovet. Alueen ympärillä oli kolmen rastin suunnistusrata ja kojussa oli esillä karttoja ja kompasseja. En huomannut kysyä, että miksi suunnistuskisoihin on aina niin hyvät opasteet. Viereisellä pöydällä oli faktaa Geokätköilystä. Lähellä oli myös ihan oikea kätkö, jota sai käydä etsiskelemässä. Frisbeegolf-korin luona oli opastusta heittotekniikasta ja koriin sai puttailla puttikiekoilla. Osuin. Monesti. Kirpparin tytöt kaupitteli ihmisten tuomia isoiksi ja pieniksi jääneitä urheiluvarusteita ja asusteita. Jonkin verran kauppa kävikin. Viereisessä teltassa oli kaupan urheiluvarusteita kestävyyslajeihin, frisbee-kiekkoja ja jumppavälineitä ja kahvakuulia. Iltapäivällä oli vielä ohjattu kahvakuulatuntikin, jossa opiskeltiin oikeaoppisia liikeratoja.
Pihan keskellä oli tietenkin kisaravintola, jossa kaupan oli tietenkin makkkaraa, pullaa, kahvia.. niinkuin kunnon urheilutapahtumassa kuuluu ollakkin!
Siinä sitä olikin puuhaa neljäksi tunniksi kyläläisille! Aika paljon mahtuu pieneen 1500 asukkaan kuntaan!
Tapahtuman purun jälkeen alkoi rankka valmistautuminen seuraavan päivän koitokseen... muovimäkikauden avaukseen Paimiossa! Siitä lisää myöhemmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti