Rähmistä

Maanantaina oli toinen mäkikoulu. Kylmästä valittelu oli nyt vaihtunut kuuman valitteluksi :) Lauantaina on Karijoella alueellinen mäkipäivä noille pikkunassikoille. Nyt siihen on ilmoittautunut 10 hyppääjää. Viisi on tulossa Seinäjoelta, pari Härmästä ja kolme Karijoelt. Päivä sisältänee pari hyppyharjoitussessiota ja siihen väliin tekniikkaharjoitukset Paarmannivuoren majalla. Rannon Tuomo tulee seinäjoelta kaveriksi ohjaamaan. Tehtiin tänään Rampen kans pieni siivous mäkikopilla Siistiä tuli. Vielä ku tietäs mihi ne roskat laitetaan.

Tiistaina alkoi jokakesäinen Rähmis, eli Rähmäkäpälä-pesis. Tiistaina kentälle saapui 16 peluria ja sillähän määrällä jo komeasti päästiin pelaamaan. Siinä tuli 2,5 tuntia tahkottua. Tekee oikein hyvää kropalle. Tänään torstaina homma jatkui ja väkiä oli vielä enempi, ehkä 20. En huomannu laskia tarkoin.

Aiemmin tänään kävin autokorjaamolla. Yariksessa oli vikaa. Auto "lörpähti" aina joskus liikkeellelähtiessä. Vikakin selvis heti. Ilmamäärämittari tms oli vaan kakassa. Se oli sitte 35 euron vika. Samalla kyllä vaihdettiin akku, ku se tais tossa talvella pariin kertaan hyytyä. Taisi olla alkuperäinen.

Samalla reissulla kävin tarkastuttamas näön optikolla. Hyvä oli tuo näkö näkökin ulkonäön lisäksi. Vähän oli heikentynyt, mutta ei merkittävästi. Täytyy kattella joku toinen reissu sitte josko hankkis uudet rillit. Nämä on kuulemma aina vinos, mutta mun mielestä se on korvien vika.

Nytte saunaan ja palautumaan peleistä ja valmistautumaan lauantainn Mäkipäivään!

Metsäily jatkuu..

Kuten eilen kirjoitin, tänään kävin kattomassa millasta touhua on maastojousiammunta. Aika leppoisen näköistä ja haasteellista ainakin junnuille, joiden kisat tänään siis Parrassa oli.

Jälkimmäisen kierroksen lopussa alkoi ampujissa näkyä selviä väsymisen merkkejä, kun päivän olivat mettässä kiertäneet.

Tälläsellä huippu-urheilijalla se nyt ei tuntunut missään....

Parra tarjosi kaiketi aika haastavia ratoja niin ylös, kuin alaspäinkin.










Jousiammunnan lomassa kameraan tallentui mm. vaskitsa, linnunpesä, jylhiä kiviä ja huimia korkeuseroja.

Reippailua mettässä

Käytiin managerin kans iltarasteilla. Kumpikin oli ensimmäistä kertaa asialla. Rampe oli kuulemma joskus vuosia sitte ollut, ja minä oon armeijassa viimeksi suunnistanut..siitäki aikaa yli 10 vuotta.

Valittiin lyhin reitti mitä oli tarjolla. Se oli 2,1 km kartalla ja 9 rastia oli kateissa. Kolme ensimmäistä oli ihan lämmittelyä, löytyivät helposti. Neljäskin rasti löytyi ihan siitä missä sen pitikin olla. Viidennen kanssa oli vähän ongelmaa. Sitä ei siinä ihan näkynyt, mihin me se oltais laitettu. Paikalle juoksenteli "oikea" pihkaniska ja siinä vähän kartoitettiin missä kumpikin kuvittelee olevansa. Lopulta oli niin että me oltiin 40-50 m sivussa ja hän oli 300 m... no sellasta sattuu aloittelijoille. Viides ja kuudes rasti oli aika pahoja, mutta loput sitten taas ihan hyvin laitettu oikeille paikoilleen. Siinä vain vierähti mukavasti tunti kun sielä metikössä kulki. Helppoja kohtia juostiin mutta muuten käveltiin ettei vainu katoa.

Siinä kun oli tunnin lämmitelty, päätettiin vielä käydä katsastaas huominen nuolipyssyjen maastoammuntarata Parrassa. Manageri on sen sinne omin kätösin rakentanut. Karikkoista oli sieläkin paikat. Varmaan nassikoille mukava sielä kiipeillä pyssyjensä kanssa. Täytyy mennä huomenna kattomaan mitenkä tämä kaikki tapahtuu!

Ai niin! Onhan tässä mäkeäkin hypätty. Omat sukset on vielä pussissa, mutta penskat aloitti kesäkauden eilen. Helatorstaina kolmannen, ellei neljännen, polven mäkikotka Aatu Ranto (6v) kävi avaamassa muovimäkikautensa Karijoella. Hyvin suksi luisti ja loppulentokin meni hyvin. Illalla kylän omat toivot Oona, Timo ja Lasse kävi myös avaamassa muovikautensa. Käytännössä hekin kaikki ensikertalaisia. Ei näyttänyt alustan vaihtuminen lumesta muoviksi haittaavan. Parin suorituksen jälkeen kaikki oli niinkuin talvellakin. Sovittiin että joka maanantai nyt käytäs kesäkuussa hyppäämässä. Heinäkuu pidetään hellelomaa.

Paarmannin kotka

Tapaninpäivän myrsky kaatoi ison määrän puita Paarmanninvuoren pururadan ympäriltä. Mutta jo paljon aiemmin kaatuneen puun juuri on kököttänyt radan varressa. Tämä juuri olkoon Paarmannin kotka!

Kolleni

Kovin on harmaata keliä niinkuin kuvasta näkyy. Näkymä on melkein kuin Holmenkollenilta. Rampe nimesikin tämän jo Bötomkolleniksi. Karijokihan on ruotsiksi Bötom. Harmi vain että viereisen kinkaman, Pyhävuoren, nimi on Bötombergen.

Kuva on otettu sauvalenkiltä Paarmanninvuorelta. Sehän tarkoittaa sitä että kuntoilut on taas aloitettu. Sauvakävelyä ja kuntosalia nyt ensiksi. Molemmat on ihan kivaa kun vain pääsee alkuun, ja pelipaikoille.

Rampe on vissiin ollu siivoamas muovimäen. Vielä kun saisin sen veten sinne hoidettua niin lapsukaiset pääsis mäkeen. Veteraanien leiri olis Paimiossa kesäkuun alussa, mutta se jää nyt sitte väliin, kun samaan aikaan on Karijoella Liikuntapäivä-tapahtuma. Oon vähäsen sekaantunu järjestelyihin, ni pakko olla paikalla. Sielä olis ollu kiva aloitusmäki kesäkaudelle, mutta aina ei voi voittaa. Ehkä teen yhden miehen leirin sinne eri ajankohtana?

Liikuntapäivän ohella "työnalla" on Kunniakierros-tapahtuma. Viimevuonnahan yllytyshulluna kiersin urheilukenttää täysissä mäkivarusteissa. Alle valitsin 80-luvun Järviset ja luisto oli hyvä. Hieman kostealla hiilimurskeella suksi jopa vähän "luisti", joten urakka ei ollut ollenkaan niin iso kuin luulis. Mitähän sitä tänä vuonna tekis?

Kevätpuuhasteluja

Maanantaina oli vapaapäivä ja rustailin kotosalla rullamäkeä. Sellasta oon suunnitellu jo pitkään, muta aina se on vain jäänyt tekemättä. Nyt esimmäinen versio on hyvin pitkällä. Vauhtimäki on lyhyt. Täytyy kattoa saisko siihen jonku jatkon... tarvis varmaan ainakin metrin lisää. . Rakennetta täytyy vähän vahvistaa, kun ensin saa testattua toimivuuden.

Hyppyrilläkin alkaa paikat oleen kuivina. Kävin vähän sauvakävelyn ohessa tutkimassa paikkoja. Muovimäki on säilynyt ehjänä. Haravointi vain ja lumistopparit pois, niin mäki on kunnossa. Jarrutuspaikka kaipais vähän puruja ja vesisäilöt vettä. Täytyy pyytää palokuntaa sammuttamaan säiliöiden jano. Ison mäen tornissa on vähän nitkahdoksia, jotka talvella tuntui ladun mutkana. Sitä pitää kesällä vähän oikoa. Kesäisin se torni kovasti heiluu kun sitä heiluttaa. Talvisin tykympi. Johtunee jäätymisestä? Metkasti lumen sulaessa havut on jääny rinteeseen ja muodostaa edelleen havutukset K-pisteellä. Harmi kun sitä ei pysty oikein kuvaamaan.